Vesimolekyylit voivat kulkeutua puoliläpäisevän kalvon läpi

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Koulumme 7. luokkalaiset ovat opiskelleet kemiassa mm. veden ominaisuuksia. Tähän liittyen kaksi luokkaa teki seuraavan tutkimuksen.

Kahdesta raa’asta kananmunasta liuotettiin ensin kalkkikuori pois, pitämällä niitä noin 24 tuntia etikkahapossa (tai suolahapossa, kuten toinen luokka teki). Jäljelle jäänyttä kuorikalvoa kutsutaan puoliläpäiseväksi kalvoksi.

WP_20160318_09_42_29_Pro

Tämän jälkeen toinen kananmunista laitettiin veteen ja toinen suolaveteen. Parissa vuorokaudessa suolavedessä oleva kananmuna pienentyi ja nousi veden pinnalle. Pelkässä vedessä ollut kananmuna taas suurentui ja vajosi lasin pohjalle. Suolavedessä olevan kananmunan sisällä olevista vesimolekyyleistä osa siirtyi puoliläpäisevän kalvon läpi suolaveteen, joka on väkevämpi liuos kuin munan sisäinen liuos. Vedessä oleva kananmunan vesimolekyyleistä osa taas siirtyi kuorikalvon läpi kananmunan sisälle.

WP_20160318_09_56_41_Pro

Mielenkiintoinen Prisma sarjan jakso ”Matkapuhelimien salatut vaarat ”

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Maailmalla on käytössä yli seitsemän miljardia matkapuhelinta ja määrä kasvaa koko ajan. Älypuhelimet ovat ominaisuuksiensa vuoksi jatkuvasti mukana ja käytössä.

Onko matkapuhelinten lähettämä säteily vaarallisempaa kuin puhelinvalmistajat uskottelevat? Mitä säteily tekee ihmiselle?

Onko säteily vaarallista?

Tutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen matkapuhelinten säteilyn vaikutuksista.

Osa tutkijoista varoittaa säteilyn vaaroista ja siihen liittyvistä terveysriskeistä. Heidän mielestään tekniikkaa testataan matkapuhelinten käyttäjien terveyden kustannuksella.

Osa tutkijoista pitää matkapuhelimia turvallisina käyttää tai mahdollisia terveyshaittoja vähäisinä.

Mitä uudet tutkimukset kertovat?

Dokumentti tutustuu uusimpiin tutkimuksiin ja esittelee muun muassa Saksassa, Ranskassa ja Ruotsissa saatuja tutkimustuloksia.

Uudet Ranskassa saadut tulokset kertovat, että runsaalla matkapuhelimen käytöllä saattaa olla yhteyksiä kasvaneeseen aivokasvainriskiin.

The Hidden Dangers of Mobile Phones. Tuotanto: Spiegel TV GmbH, Saksa, 2015.

 

http://areena.yle.fi/1-2983980

17-4480556a3cefad3eb6

Massan ja painon yhteys

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

8. luokkalaiset tutkivat fysiikan tunnilla, miten jousivaa’an lukema riippuu kappaleen massasta. Ensin punnittiin punnus digitaalivaa’alla ja merkittiin massa (g) taulukkoon. Tämän jälkeen punnus ripustettiin jousivaakaan ja merkittiin jousivaa’an lukema (N) taulukkoon. Tutkimuksen perusteella todettiin, että esim. 100 gramman punnukseen kohdistuu 1 newtonin voima.

WP_20160205_08_28_10_Pro   WP_20160205_08_27_32_Pro WP_20160205_08_27_39_Pro

Saippuan valmistusta

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Joulun alla 9. luokkalaiset valmistivat kemian tunnilla saippuaa opiskellessaan orgaanisen kemian sovelluksia. Saippuaa valmistetaan rasvasta natriumhydroksidin avulla.

WP_20151218_13_46_34_Pro

 

Vierailijoita Winnovasta ja Bolideniltä

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Koulumme 9. luokkalaisten kemian tunneilla kävi lokakuun lopussa vierailijoita Winnovasta ja Bolideniltä. Winnovan opettaja Niina Srbinoska kertoi prosessi- ja kemiantekniikan opiskelusta ja opettaja Jari Honkanen kertoi kone- ja metallialan opiskelusta. Bolidenin Eeva Lingren puolestaan kertoi oppilaille ko. alojen työllistymisnäkymistä ja yleisesti työelämästä opintojen jälkeen.

WP_20151027_11_14_31_Pro WP_20151027_11_35_24_Pro

Auringonpimennys 20.3.2015

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Perjantaina 20.3.2015 Pohjois-Atlantilla koettiin täydellinen auringonpimennys. Auringonpimennyksessä Kuu asettuu täsmälleen Auringon ja Maan väliin peittäen Auringon. Auringonpimennys on erittäin harvinainen ilmiö ja keskimäärin se koetaan samassa paikassa vain noin 400 vuoden välein.

Porissa  oli nähtävissä osittainen auringonpimennys 21.3.15 noin klo 12.04, jolloin meillä peittyi n. 87% Auringosta. Seuraava osittainen auringonpimennys on nähtävissä Porissa taas muutaman vuoden päästä. Täydellistä saa odottaa Suomessa nähtäväksi vuoteen 2126 saakka.

Oppilaillamme oli sopivasti juuri välitunti. Opettajat olivat informoineet tapahtumasta oppilaita eri oppitunneilla ja kertoneet suoraan aurinkoon katsomisen vaaroista.

Oppilaat parveilivat välitunnilla ja tuntuivat olevan asiasta kiinnostuneita ja innoissaan. Biologian ja maantiedon opettaja sekä teknisen työn opettaja olivat ulkona suojalaseineen, joita oppilaat saivat lainata ja joilla voivat katsoa pimennystä. Myös fysiikan opettajia oli paikalla kertomassa ilmiöstä. Valokuvausta harrastava teknisen työn opettaja otti ilmiöstä valokuvia ja opasti oppilaita myös ottamaan kuvia kameraa rikkomatta.

7E-luokan oppilaat, Oscar ja Niko olivat rakentaneet teknisen työn tunnilla auringonpimennyksen katsomista varten laatikon, joka toimi hienosti ja jota muut oppilaat saivat lainata. Pojat lahjoittivat välitunnin lopuksi ko. laatikon biologian ja maantiedon opettajalle säilytettäväksi.

WP_000697 WP_000698 WP_000701

Tiededokumentti: Mitat ja mittaaminen

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

1/3. Aika ja pituus. Kuinka mittayksiköt ovat syntyneet, ja miten tarkat mittaustulokset ovat edesauttaneet koko kulttuurimme kehitystä? Professori Marcus du Sautoy kertoo aluksi ajan ja pituuden yksiköistä. T: BBC.

http://areena.yle.fi/tv/2427381

1

2/3. Kilo ja mooli. Ranskassa säilytettävä kilon prototyyppi ei enää olekaan kilon painoinen. Miksi paino on muuttunut, ja millaista uutta yksikköä kaavaillaan tilalle? Entä millainen yksikkö on mooli? T: BBC.

http://areena.yle.fi/tv/2427382

2

3/3. Energia. Marcus du Sautoy tarkastelee päätösjaksossa valon, sähkön ja lämpötilojen mittauksen historiaa eri aikakausina. Lämpötilojen mittauksessa voidaan pian päästä täysin uudelle tasolle. T: BBC.

http://areena.yle.fi/tv/2425740

3