Kotitalouden ja kemian yhteistyönä toteutettava Kemiaa keittiössä valinnaisaine tulossa koulumme valinnaisainetarjontaan. Tule kuulemaan lisää tästä ja muista valinnaisaineista valinnaistainemessuille 6.3.
Viimeisimpinä asioina 9. luokan kemian opinnoissa 9B luokka tutki ennen joululomaa mitä ravintoaineita meetwursti, maito, juusto, banaani ja kaurahiutaleet sisältävät. Vertailuaineina käytettiin kananmunan valkuiaista, jonka tiedettiin sisältävän proteiineja, glukoosia, jonka tiedettiin sisältävän yksinkertaisia sokereita, sekä perunajauhoja, joiden tiedettiin sisältävän tärkkelystä.
Tässä kuvia tutkimuksen ensimmäisestä osiosta. Kuuman veden, natriumhydroksidiliuoksen ja kuparisulfaattiliuoksen lisääminen näytteisiin sai kananmunan valkuiaisen ja muut proteiinia sisältävät näytteet muuttumaan violetin värisiksi.
9B-luokka vieraili tänään 3.10.2017 Olkiluodon ydinvoimalaitoksella. Virailukeskuksessa tutustuttiin mm. voimalaitoksen toimintaan ja Sähköä uraanista -tiedenäyttelyyn. Lopuksi vierailtiin vielä voimalaitosjäteluolassa.
9. luokalla olemme opiskelleet metallien kemiaa. 9B-luokka teki aiheeseen liittyviä korroosiokokeita.
Rautanaula lyötiin kuparilevyn läpi ja pudotettiin veteen. Seuraavana päivänä korroosiota havaittiin rautanaulassa. Kupari jalompana metallina edisti korroosiota. Rauta ja kupari muodostivat sähkökemiallisen parin.
Kuparinaula lyötiin magnesiumnauhan läpi ja pudotettiin veteen. Seuraavana päivänä korroosiota havaittiin magnesiumnauhassa. Kupari jalompana metallina edisti magnesiumin korroosiota. Magnesium ja kupari muodostivat sähkökemiallisen parin.
Kuparinaula lyötiin kuparilevyn läpi ja pudotettiin veteen. Seuraavana päivän korroosiota ei havaittu. Kupari on jalo metalli, eikä sähkökemiallista paria muodostu kahden samaa alkuainetta olevan metallin välille.
Kevään 2016 viimeisillä fysiikan tunneilla muutama koulumme 9. luokka kävi tutustumassa Satakunnan Museon Valo näyttelyyn. Museolehtori Carita Tulkki esitteli meille valoon liittyvää historiaa milenkiintoisilla tarinoilla ja havainnollistuksilla.
Seuraavassa Satakunnan Museon kuvaus näyttelystä:
”Päreestä lediin – optiikasta tunnelmaan
Kun ihminen kesytti valon: jatkoi auringonvaloa tulella, siirsi tulen ensin sijaansa, sitten kynttilän kautta lamppuun, lopulta sähkön voimasta hehkuvaan lankaan ja pienen pieneen lediin. Elämä, elämän rytmi ja koko ihminen muuttui.
Sen perästä ei meillä enää pärettä pirtissä milloinkaan poltettu. Lamppu se vain katossa loisti, ja usein sitä kyläläiset kävivät sunnuntai-iltoina ihmetellen katselemassa. (Juhani Aho: Siihen aikaa kun isä lampun osti)
Valo on sähkömagneettista säteilyä, jolla on hiukkasluonne. Se on tunnelmaa, elämää, elämän rytmiä, hyvää oloa, tehokkuutta, se on myös keksintöjä, muotoilua ja lämpöä. Valo on kaikkialla ja kaikki on valoa.
Siihen nähden että valo ympäröi meitä koko ajan ja sen olemusta on yritetty selvittää antiikin ajoista lähtien, se on monimutkainen ja jopa arvaamaton. Mistä se valo oikein tulee? Miksi valo on välillä eri väristä? Miksi esimerkiksi taivas on sininen, mutta auringonlasku punainen?
Satakunnan Museon VALO-näyttely esittelee valaistuksen kehittymistä nuotiosta päreeseen ja öljylampusta hehkulamppuun. Valaistus muutti elämän rytmiä kun esimerkiksi työskentely ilta-aikaan ja vuorotyö tehtaissa tuli mahdolliseksi. Kaupungitkin muuttuivat valaistuksen myötä.
Nykypäivän valosaasteesta kärsivän ihmisen voi olla hankala ymmärtää sitä miten pimeä esimerkiksi Porin kaupunki oli ennen sähkölaitoksen rakentamista.Kadunkulmia valaisivat korkeintaan pienet lyhdyt, joiden valaisuteho oli olematon. Kun sähkölaitos rakennettiin ja kaupungin katuvalot syttyivät vuonna 1898, kaupunki muuttui suorastaan valomereksi. Sähkövalaistus levisi koteihinkin vaikka aluksi oli arveltu, ettei kukaan halua kotiinsa valaisinta, jota ei voi edes siirtää huoneesta toiseen kuten öljylamppua tai kynttilää. Pian valaisimista tuli merkittäviä sisustuselementtejä ja suomalaisesta valaisinmuotoilusta maailmankuulua.
En epäonnistunut. Löysin 2 000 keinoa, miten hehkulamppu ei syty. Tarvitsin vain yhden keinon saadakseni sen syttymään. (Thomas Alva Edison)
VALO-näyttelyssä valon ominaisuuksia selvitetään konkreettisin esimerkein: voit nähdä mitä valon taittuminen oikein tarkoittaa. Ja miten valon heijastuminen muuttaa kuvaasi peilissä. Mikä se aallonpituus on ja miten sen voi nähdä?
VALO-näyttelyyn rakentuu laaja läpileikkaus valon ominaisuuksista: valon tutkimisen historiasta, valaistuksen kehityksestä ja valon merkityksestä. Näyttelyssä valo, varjo ja pimeys luovat tietoa ja tunnelmia.”
Videon mukana pääset kurkistamaan ONKALOON, ydinjätteen loppusijoituspaikkaan Eurajoella.
9. luokkalaiset ovat opiskelleet ydinvoimalaitoksen toimintaa. Videolla näytetään, miten ydinjätteen loppusijoitus Eurajoella tulee tapahtumaan.
Seitsemäsluokkalaiset valmistivat kylläisen liuoksen kuparisulfaatista ja vedestä. Kylläinen liuos kuumennettiin ja jätettiin petrimaljaan odottamaan seuraavaa oppituntia. Jo muutamien päivien jälkeen näkyi, miten hienosti kuparisulfaattiliuos oli kiteytynyt petrimaljaan.
9. luokkalaiset vertailivat eri energialähteitä. Mitä hyvää ja huonoa eri energialähteiden käytössä on?
9B:n tuotoksia:
9C:n tuotoksia:
9. luokkalaiset ovat nyt keväällä opiskelleet energia-asioita. Teemaan liittyen pelailtiin erilaisia energia-alaan liittyviä pelejä energiamaailma.fi -sivustolta.
