9B-luokka vieraili tänään 3.10.2017 Olkiluodon ydinvoimalaitoksella. Virailukeskuksessa tutustuttiin mm. voimalaitoksen toimintaan ja Sähköä uraanista -tiedenäyttelyyn. Lopuksi vierailtiin vielä voimalaitosjäteluolassa.
9. luokalla olemme opiskelleet metallien kemiaa. 9B-luokka teki aiheeseen liittyviä korroosiokokeita.
Rautanaula lyötiin kuparilevyn läpi ja pudotettiin veteen. Seuraavana päivänä korroosiota havaittiin rautanaulassa. Kupari jalompana metallina edisti korroosiota. Rauta ja kupari muodostivat sähkökemiallisen parin.
Kuparinaula lyötiin magnesiumnauhan läpi ja pudotettiin veteen. Seuraavana päivänä korroosiota havaittiin magnesiumnauhassa. Kupari jalompana metallina edisti magnesiumin korroosiota. Magnesium ja kupari muodostivat sähkökemiallisen parin.
Kuparinaula lyötiin kuparilevyn läpi ja pudotettiin veteen. Seuraavana päivän korroosiota ei havaittu. Kupari on jalo metalli, eikä sähkökemiallista paria muodostu kahden samaa alkuainetta olevan metallin välille.
Kevään 2016 viimeisillä fysiikan tunneilla muutama koulumme 9. luokka kävi tutustumassa Satakunnan Museon Valo näyttelyyn. Museolehtori Carita Tulkki esitteli meille valoon liittyvää historiaa milenkiintoisilla tarinoilla ja havainnollistuksilla.
Seuraavassa Satakunnan Museon kuvaus näyttelystä:
”Päreestä lediin – optiikasta tunnelmaan
Kun ihminen kesytti valon: jatkoi auringonvaloa tulella, siirsi tulen ensin sijaansa, sitten kynttilän kautta lamppuun, lopulta sähkön voimasta hehkuvaan lankaan ja pienen pieneen lediin. Elämä, elämän rytmi ja koko ihminen muuttui.
Sen perästä ei meillä enää pärettä pirtissä milloinkaan poltettu. Lamppu se vain katossa loisti, ja usein sitä kyläläiset kävivät sunnuntai-iltoina ihmetellen katselemassa. (Juhani Aho: Siihen aikaa kun isä lampun osti)
Valo on sähkömagneettista säteilyä, jolla on hiukkasluonne. Se on tunnelmaa, elämää, elämän rytmiä, hyvää oloa, tehokkuutta, se on myös keksintöjä, muotoilua ja lämpöä. Valo on kaikkialla ja kaikki on valoa.
Siihen nähden että valo ympäröi meitä koko ajan ja sen olemusta on yritetty selvittää antiikin ajoista lähtien, se on monimutkainen ja jopa arvaamaton. Mistä se valo oikein tulee? Miksi valo on välillä eri väristä? Miksi esimerkiksi taivas on sininen, mutta auringonlasku punainen?
Satakunnan Museon VALO-näyttely esittelee valaistuksen kehittymistä nuotiosta päreeseen ja öljylampusta hehkulamppuun. Valaistus muutti elämän rytmiä kun esimerkiksi työskentely ilta-aikaan ja vuorotyö tehtaissa tuli mahdolliseksi. Kaupungitkin muuttuivat valaistuksen myötä.
Nykypäivän valosaasteesta kärsivän ihmisen voi olla hankala ymmärtää sitä miten pimeä esimerkiksi Porin kaupunki oli ennen sähkölaitoksen rakentamista.Kadunkulmia valaisivat korkeintaan pienet lyhdyt, joiden valaisuteho oli olematon. Kun sähkölaitos rakennettiin ja kaupungin katuvalot syttyivät vuonna 1898, kaupunki muuttui suorastaan valomereksi. Sähkövalaistus levisi koteihinkin vaikka aluksi oli arveltu, ettei kukaan halua kotiinsa valaisinta, jota ei voi edes siirtää huoneesta toiseen kuten öljylamppua tai kynttilää. Pian valaisimista tuli merkittäviä sisustuselementtejä ja suomalaisesta valaisinmuotoilusta maailmankuulua.
En epäonnistunut. Löysin 2 000 keinoa, miten hehkulamppu ei syty. Tarvitsin vain yhden keinon saadakseni sen syttymään. (Thomas Alva Edison)
VALO-näyttelyssä valon ominaisuuksia selvitetään konkreettisin esimerkein: voit nähdä mitä valon taittuminen oikein tarkoittaa. Ja miten valon heijastuminen muuttaa kuvaasi peilissä. Mikä se aallonpituus on ja miten sen voi nähdä?
VALO-näyttelyyn rakentuu laaja läpileikkaus valon ominaisuuksista: valon tutkimisen historiasta, valaistuksen kehityksestä ja valon merkityksestä. Näyttelyssä valo, varjo ja pimeys luovat tietoa ja tunnelmia.”
Syyskuussa 2015 osa 9. luokkalaisista pääsi tutustumaan Pori Energian Aittaluodon voimalaitokselle. Aittaluodon voimalaitoksesta voit lukea seuraavasta linkistä. 
7F-luokka tutki syksyn aluksi aaltoliikettä.
Linkeistä voit katsella videot oppilaiden tutkimuksista poikittaisesta ja pitkittäisestä aaltoliikkeestä.
Perjantaina 20.3.2015 Pohjois-Atlantilla koettiin täydellinen auringonpimennys. Auringonpimennyksessä Kuu asettuu täsmälleen Auringon ja Maan väliin peittäen Auringon. Auringonpimennys on erittäin harvinainen ilmiö ja keskimäärin se koetaan samassa paikassa vain noin 400 vuoden välein.
Porissa oli nähtävissä osittainen auringonpimennys 21.3.15 noin klo 12.04, jolloin meillä peittyi n. 87% Auringosta. Seuraava osittainen auringonpimennys on nähtävissä Porissa taas muutaman vuoden päästä. Täydellistä saa odottaa Suomessa nähtäväksi vuoteen 2126 saakka.
Oppilaillamme oli sopivasti juuri välitunti. Opettajat olivat informoineet tapahtumasta oppilaita eri oppitunneilla ja kertoneet suoraan aurinkoon katsomisen vaaroista.
Oppilaat parveilivat välitunnilla ja tuntuivat olevan asiasta kiinnostuneita ja innoissaan. Biologian ja maantiedon opettaja sekä teknisen työn opettaja olivat ulkona suojalaseineen, joita oppilaat saivat lainata ja joilla voivat katsoa pimennystä. Myös fysiikan opettajia oli paikalla kertomassa ilmiöstä. Valokuvausta harrastava teknisen työn opettaja otti ilmiöstä valokuvia ja opasti oppilaita myös ottamaan kuvia kameraa rikkomatta.
7E-luokan oppilaat, Oscar ja Niko olivat rakentaneet teknisen työn tunnilla auringonpimennyksen katsomista varten laatikon, joka toimi hienosti ja jota muut oppilaat saivat lainata. Pojat lahjoittivat välitunnin lopuksi ko. laatikon biologian ja maantiedon opettajalle säilytettäväksi.
Euroopan elektroniikkajätteestä valtaosa viedään yhä laittomasti Afrikkaan, jossa mm. lapset purkavat niitä henkensä uhalla. Jäte jää heitteille, käytetyt varaosat myydään edelleen. Piileekö niissäkin vaara?
1/3. Aika ja pituus. Kuinka mittayksiköt ovat syntyneet, ja miten tarkat mittaustulokset ovat edesauttaneet koko kulttuurimme kehitystä? Professori Marcus du Sautoy kertoo aluksi ajan ja pituuden yksiköistä. T: BBC.
http://areena.yle.fi/tv/2427381
2/3. Kilo ja mooli. Ranskassa säilytettävä kilon prototyyppi ei enää olekaan kilon painoinen. Miksi paino on muuttunut, ja millaista uutta yksikköä kaavaillaan tilalle? Entä millainen yksikkö on mooli? T: BBC.
http://areena.yle.fi/tv/2427382
3/3. Energia. Marcus du Sautoy tarkastelee päätösjaksossa valon, sähkön ja lämpötilojen mittauksen historiaa eri aikakausina. Lämpötilojen mittauksessa voidaan pian päästä täysin uudelle tasolle. T: BBC.
http://areena.yle.fi/tv/2425740
9D-luokka vieraili tänään kemian tunnilla kierrätyskeskuksessa, missä saimme lisää tietoa kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön liittyen.
http://www.pori.fi/porinjatehuolto/porinkierratyskeskus.html
Tänään 29.11. vietetään Älä osta mitään -päivää. Tässä hieman pohdittavaa ihan jokaiselle, mutta varsinkin 9. luokkalaisille, jotka kemiassa käsittelevät aihetta Kierrätys ja uudelleenkäyttö.
”Älä osta mitään-päivää vietetään joka vuosi marraskuun viimeisenä perjantaina. Teemapäivä haastaa meidät pohtimaan jokapäiväisiä kulutuspäätöksiämme ja niiden vaikutuksia ympäristöömme.
Jokaisella ostamallamme esineellä, elintarvikkeella ja tuotteella on tausta: joku on valmistanut tuotteen, ehkä viljellyt raaka-aineet, tuote on päätynyt kauppaan pitkän tien kautta ja todennäköisesti jatkaa elämäänsä kaatopaikalla tai kierrätyksessä vielä senkin jälkeen, kun me olemme luopuneet sen käytöstä.”
Lue lisää:
