2000-luvulla kirjallisuus kohtaa haasteen
Viihde on tullut jokaisen elämään kiinteäksi osaksi erilaisten mobiilien laitteiden kautta nykyajan Suomessa. Media on muuttunut vuorovaikutteisemmaksi, esimerkiksi suorat televisiolähetykset yhä useammin haluavat katsojien kommentoivan ja ottavan osaa lähetykseen sosiaalisen median avulla, esim. twiittaamalla tai ohjelman omilla mobiilisovelluksilla.
Kirjojen lukeminen tuntuu hitaalta ja internetsurffailun kaoottinen maailma kiinnostaa nykyajan ihmistä enemmän kuin lineaarisesti rakennettu romaani. (ks. Washington post – artikkeli ) Kuitenkin 90-luvun synkeät ennusteet painetun kirjan aseman heikkenemisestä eivät näytä toteutuvan. Kirjoja luetaan yhä edelleen kirjoina, eivätkä sähköiset lukulaitteet ole, ainakaan Suomessa, ”lyöneet itseään läpi.”
Sofi Oksanen,
Kuvan lähde: norden.org
Suomalaisen nykykirjallisuuden hajanaisuus
Nykykirjallisuus tyylilajina on hajanainen. Koska ns. jälkimodernin maailman suomalaiset lukijat ovat epäyhtenäinen joukko, on kirjailijoiden ollut pakko vastata myös monilla eri tyylilajeilla, runoudesta proosaan. Kirjallisuuden keskeisistä henkilöistä on tehty myös mediassa tunnettuja. Kirjailijoita kutsutaan keskustelemaan TV-ohjelmiin ja he ovat osa kirjojensa ympärillä pyörivää mediapeliä. Nykykirjallisuudelle ei ole niin tyypillisiä piirteitä kuin aikaisemmilla tyylikausina.
Kun Sofi Oksanen käyttää Puhdistuksessa allegorista ja kuvauksellista kieltä, Juha Itkonen käyttää ”vaihtuvan näkökulman tekniikkaa” Kohti romaanissaan. Kirjojen, romaanien materiaaleiksi käyvät miltei kaikki fantasiasta pornoon. Eikä lajityyppien kirjo koske pelkkää proosatekstiä, myös runous on kunnostautunut niin modernismin, kuin proosarunoudenkin saralla. Intertekstuaalisuus on laajentunut monimediaisuudeksi: runo voi olla Googlen hakutuloksia, eli ”google-runoutta”.
Joitakin merkittäviä suomalaisia nykykirjailijoita ja heidän tunnettuja teoksia
- Sofi Oksanen (Puhdistus)
- Kari Hotakainen (Juoksuhaudantie)
- Ilkka Remes (Pääkallokehrääjä)
- Anna-Leena Härkönen (Häräntappoase)
- Jari Tervo (Poliisin poika)
- Antti Hyry (Uuni)
- Miikka Nousiainen (Vadelmavenepakolainen)
Teksti: Daniel Halonen
Tekstin pohjalla: Särmä – Suomen kieli ja kirjallisuus