Terveiset ITK2014:sta!

 Kaksi päivää ITK:ta on taas takana. Tänä vuonna teemana oli Pedagogiikka Palaa. Oma tavoitteeni oli saada vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Miten sähköisessä oppimisympäristössä opiskeleminen eroaa perinteisestä opiskelusta?

2. Miten sähköinen opiskelu toteutetaan käytännössä?

3. Miten sähköinen koe voidaan toteuttaa?

4. Miten arvioinnin tulee muuttua uusien välineiden ja sähköisen kokeen myötä?

Omat muistiinpanoni ovat murusia sieltä täältä, mutta tässä ohessa linkki kahden päivän ohjelmaani: http://bit.ly/1e19MWZ

Kunkin luennon nimestä pääsee sen sisällön tiivistelmään sekä muihin luentoon mahdollisesti linkitettyihin aineistoihin.

Tässä vielä muutamia tiedon murenia muistiinpanoistani luentotiivistelmien höysteeksi:

Office 365:

• 365 ympäristön tavoitteena on antaa opiskelijoille työvälineitä ja työtapoja, joita he joutuvat käyttämään työelämässä. Office 365 on laajasti käytössä myös koulunulkopuolisessa maailmassa.

Ongelmia, joihin 365 tarjoaa ratkaisukeinoja:

• Nuorten tietokoneenkäyttö on usein aika viihdepainotteista ja tärkeät taidot esim. perusohjelmien (Word, Excel, Powerpoint) käyttö ovat jääneet vähemmälle.
  Koulun 365 tarjoaa opiskelijoille omat tunnukset, joiden mukana saa käyttöönsä sähköpostin, sivustot, mahdollisuuden muokata ja tallentaa asiakirjoja verkossa (Word, Excel, Powerpoint, Onenote), pikaviestit sekä videoneuvottelut (Lync online).
• Lukio-opiskelu mielletään aika usein yksilösuoritukseksi ja ryhmätöihin suhtaudutaan aika nihkeästi. Lukio-opinnot ovat usein myös tulospainotteisia, eli vain koe ja työn lopputulos ratkaisevat.
  365 tarjoaa työkaluja, joilla opiskelijat voivat jakaa asiakirjoja, luoda verkkoon yhteistyötiloja ja samalla myös tehdä työprosessi opettajalle näkyväksi.

Muita tiedon murenia 365-päivästä:

• Office 2013 paketti toimii paremmin kuin 2010 versio Office 365 kanssa. Myöskin selaimista tarvitaan uusimmat versiot, jotta kaikkia ominaisuuksia voidaan käyttää.
• Jakamisessa jaa mieluummin kansio kuin yksittäinen asiakirja. Vielä parempi on luoda työtiloja, jotka voi jakaa muille.
• Mobiililaitteille on tarjolla omia appletteja. Katso lisää http://sovellus.info/
• Verkkokokoukset tehdään Lync kautta. Osallistujilla ei tarvitse olla omia 365 tunnuksia.

 Ipadit lukiossa: Kokemuksia Joensuun normaalikoulusta sekä  Suonenjoen ja Siilinjärven lukioista

• Hyödyt vs. haitat:
  • Voit hyödyntää samoja työkaluja sekä koulussa että vapaalla. Voit itse valita (ainakin osan) työkaluistasi ja työtavoistasi. Kavereilta saa parhaat vinkit parhaista appleteista.
  • Ipad (kuten  muutkin mobiililaitteet) antaa mahdollisuuden myös pakenemiseen peleihin tai chattiin. Joskus pakeneminen on tietoinen, harkittu ratkaisu esim. haluaa kerätä voimia itselle tärkeämpään aineeseen, joskus taas se haittaa keskittymistä oikeasti, vaikka halua opiskeluun olisikin.
• Keskeisiä termejä:
  • ROTI = Pitää oppia keinoja itsesäätelyyn. Työ ja hupi on oltava tietoisia ratkaisuja eikä hupikäyttö saa karata käsistä opiskelun ja arvosanojen kustannuksella. Jos ei hupikäyttö pysy aisoissa, pidä koko laite poissa ulottuviltasi.
  • RAGE = Opettajan ei kannata raivota pakenijoille. Jos hupikäyttö selkeästi on karannut käsistä, opiskelija tarvitsee apua, ei raivoamista.
  • IpadURPO = Opetuksen ja oppimien sähköistäminen ei tarkoita sitä, että samat asiat, jotka ennen tehtiin vihkoon tehdään nyt koneelle. Opettajalle on haasteellista muuttaa pedagogiikka täysin käänteiseksi aiempaan nähden vrt. tiedon jakaja vs. oppimisen ohjaaja. Myös opiskelijoiden on vaikea hahmottaa uutta rooliaan tiedon vastaanottajasta oman tiedon ja osaamisen aktiiviseksi rakentajaksi.
• Muuta huomion arvoista:
  • Opiskelijan tulisi saada aika pitkälti itse valita työvälineensä oppimisprosessin aikana
  • Opiskelijoiden suosikit: Pages, Notability, Box, iMessage
  • Matikka-appseja: BaiBoard, Math Solver, Calculator, MathPad, MyScript Calculator, bContext, TI-NSpire
  • Opettajat voisivat varioida tehtävänantoja: Voisiko palautus olla esim. video / äänitiedosto kirjoitetun dokumentin sijaan?

Kielenoppimisen uusia tuulia:

• Pelaajabarometrin 2013 mukaan 85% pelaa vähintään 2 krt / vko. Pelit ovat merkittävä kielenoppimisen kanava ja toimii mainiona siltana formaalin (ohjatun / kouluoppimisen) ja informaalin (vapaa-ajalla ohessa tapahtuvan) oppimisen välillä.
• Some-sovelluksia kieltenopiskeluun ja opettamiseen: Vocaroo, Text-to Speech, Voxopop, Voicethread, Wikispaces, Etherpad, Wordle, Minecraft Edu
• 15-vuotias voi laillisesti rekisteröityä eri sosiaalisen median palveluihin edellyttäen, että palvelujen käyttöehdot sen sallivat.
• Berlin Kompass on virtuaalinen matka Berliiniin. Opiskelija seisoo panoramakuvan edessä ja ohjaa kuvassa olevia toimintoja kehon liikkein. Ideana on neuvoa parille reitti eri kohteisiin Berliinissä. Ohjelma on olemassa jo Saksaksi ja Englanniksi. Kaupallinen sovellus tulossa lähiviikkoina, tieto tulee ITK ystävät FB-sivulle.
• Lisää infoa: laurappaktuelles.wordpress.com

Ilmiöpohjainen kielenoppiminen ja sen arviointikeinot

Linkki materiaaleihin: http://www.itk.fi/2014/attachments/528/ITK2014%20ilmiöpohjainen%20kielenoppiminen.pdf

Sähköiset kokeet ja arviointi sekä sähköiset YO-kokeet:

•  Helsingissä aloitettu eKoe-laboratoriotoiminta, joissa kehitetään kysymystyyppejä ja arviointimetodeja sähköisiin kokeisiin.
• e-Kokeessa pyritään soveltavuuteen, ei muistinvaraisen tiedon toistamiseen.
• Yliopistoissa käytössä tenttiakvaariot = kameroin valvottu tietokonein varustettu tila, jossa voi käydä tenttimässä kokeen itselle sopivana aikana.
  • Opettaja luo tenttiin kysymyspankin, josta koeohjelma arpoo esim. 5 kysymystä. Opiskelija ei saa poistua koeakvaariosta kokeen aikana, ei käyttää lähdemateriaalia tai suttupaperia, eikä internet-verkkoon ole koneelta pääsyä.
  • Aika varattava erikseen, auki yliopiston aukioloaikojen mukaan.
  • Tenttikirjoja on paremmin saatavilla, kun kaikki eivät tenti samaan aikaan.
  • Voisiko ajatusta soveltaa myös esim. lukion uusintakokeissa?
• Verkkotenttiä käytetään esim. opitun asian soveltamista mittaavissa kokeissa
  • Kokeen voi tehdä kotona ja kokeen aikana voi pitää taukoja ja käyttää lähdemateriaalia.
  • Aika rajattu: tentin aloittamisesta valmista pitää olla sovitun ajan kuluttua.
  • Opettaja voi käyttää plagiointisuodattimia, jotka paljastavat vastauksen liiat yhteneväisyydet lähdemateriaaleihin.
• Osaamista voidaan arvioida myös ePortfoliolla, jolloin arvioinnin osaksi voidaan ottaa myös itse työn prosessi. Ei arvioida vain lopputulosta vaan sitä, miten ja millaisten ajatusrakennelmien kautta siihen on päädytty.

Sähköinen YO-koe:

Mikä pysyy samana?

• Koesalaisuus, edelleen kokeet tarkasti vartioituja
• Yhdenaikaisuus, kaikki tekevät koko Suomessa samaan aikaan
• Yksilökoe, ei yhteistyötä tai jaettua tietoa
• Valvonta yhtä tiukkaa kuin ennenkin
• Tasa-arvoinen koe
• Kokeen mittaavuus, koe mittaa aineen hallintaa ja kokelaan tietoja ja soveltamiskykyä
• 2-vaiheinen arvostelu, opettaja + sensori

SYY: Halutaan säilyttää ylioppilaskoe kansainvälisesti luotettavana High Stakes -kokeena.

Mikä tulee muuttumaan?

• Kokeisiin saadaan lisää autenttista lisämateriaalia
• Paperinpyöritystä saadaan vähenemään
• Tuo mahdollisuuden mitata myös tietotekniikan käytön osaamista, joka on ollut osana opetussuunnitelmaa jo vuosikausia.
• Voidaan mitata entistä enemmän tiedon soveltamista
• Kehitteillä työkaluja opettajan sähköiseen arviointiin: mekaaniset työvaiheet osin automatisoituja esim. monivalinnat, kirjoitus / kielioppivirheiden merkintä, sanojen frekvenssi- tai vaikeustasotilastointi ym. Opettaja saa keskittyä enemmän sisällön arviointiin.

Tulevaisuuden mahdollisuuksia:

• Koe mukautuu opiskelijan mukaan taitotasojen ja osaamisen mukaan.
• Simulaationomaisuus: opiskelijan ongelmanratkaisuprosessi voidaan nauhoittaa ja arvioida opiskelijan tiedon prosessointia.

Kielten sähköinen YO-koe:

• Koko koe tulee kestämään 6t ja se sisältää kuullunymmärtämiskokeen.
• Koe aloitetaan kuullunymmärtämiskokeella –> koko Suomi samaan aikaan kuten tähänkin asti.
• Kokeessa on kolme muuta osiota: 1) luetun ymmärtäminen, 2) sanasto ja rakenteet sekä 3) kirjallinen tuottaminen.
• Kuullun jälkeen saa selata muita osioita 5-10 min.
• Osiot saa tehdä missä järjestyksessä tahansa, mutta kesken osion ei saa siirtyä toiseen osioon. Kukin osio on myös aikarajoitettu – osio on saatava valmiiksi annetussa ajassa. Jos kokelas ei tee itse valintaa seuraavasta osiosta, avaa ohjelma ne automaattisesti edm. järjestyksessä.
• Kokeen rakenne ja osioiden pisteet:
  • Max edelleen 299p
  • Kuullun ymmärtäminen 1 t 80-90 p
  • Luetun ymmärtäminen 2 t 70-90 p
  • Sanasto ja rakenteet 1 t 20-40 p
  • Kirjallinen tuottaminen 2t 99 p